Laatikaise murhei

- Se on Ölman, se on Ölman, hoilas Laatikaine luaviessas piänes laitamyätäises taksist Mutikaise taloo kohre.
- Sul tais ny tul piänii kurssivirhei, nauro Mutikaine joka ol pihal kunnostamas paattias ku Laatikaine osus vast kolmannel yrityksel porti lävest sisäl, vaik siit kyl pystys tulema vaik linja-autol tarvites, eikä se tehny eres tiukka. - Olsit tullu pihal saak ton taksin kans, ni olsit osunu pihal kertaheitol.
- Mitäsh shää ny shöpötät, emmää mittä juavushkishka ol, Laatikaine söpöt yrittäe istuu pihakeinusse. - Shää juavukshish olet, mää näe shunt kahtena.
- No joo, ehkä sää olet ottanu vaa pari öölii, Mutikaine totes ku Laatikaine ei onnistunu yrityksessäs vaa keinu heilaht alt pois ja Laatikaine tömäht persseelles maaha. Onneks keinu ei saanu pal vauhtii ja tömäht pehmiäst Laatikaise takaraivosse.
- Älkkä perkelesh tönikö, Laatikaine torus yrittäe tyäntää hapuille keinuu kauemmas. - Ei shitä ny tartte ruvet hakkaama ja viäl takkaapäi.
- Se o kuule keinu joka sun päälles hyäkkäs, Mutikaine selvit tulle auttama. Kolmannel yrittämäl Laatikaine saatii keinuu rähmälles makkaama. - Kyl ny o tainnu tul otetuks vähä liikka.
- Pashkat, emmää ol viäl ottanu tarpeekshka. Mish she mun kasshi o? Laatikaine ihmettel yrittäe harottavil silmilläs saara kassias näköpiiriis.
- Tualha se o portipiäles. Orotas vähä, äläkä nouse siit ettes puttoo, mää käyn hakemas, Mutikaine hualehtis lähtie porttii kohre.
Päästyäs portil ja nostaessas kassii maast Mutikaine kuul takkaas kauheet kirroomist ja tömährykse. Hän kääntys ja siäl se Laatikaine ol seljälläs hiljaksilles keinahteleva keinu al. Mutikaine kiiruht takas
- Enks mää sanonu et ol paikallas ettes puttoo, Mutikaine totes vähä närkästye. Hän haki filti puutarhamajast, levit sen nurmikol ja raahas Laatikaisen siihe. - Nyt et pääs ainaska korkialt puttooma. Mitäs sul ny o tapahtunu, ku olet tommosee kuntoo ittes vetäny?
- Ei mul mittä ol tapahtunu. Mää vaa meni tonne Porttishe ottama yhre pitkä, mut shiäl ol she Pera shen uure muijash kansh. Muishtelti shiin shit kaikellaisshi mennei ja taash otetti. Shiin shit tul miälee she Marjushka, muishtaksh? Laatikaine selost kaivae kassistas pualiks tyhjennety votkapullo.
- Kyl mää Marjuska muista, säähä olit sen kans aika pitkää ennenku se ajo sen reka al autollas nii et henk men, Mutikaine muistel hiuka murheellisena.
- Just, she Pera uush muija ol tuntenu Marjushka ja shiin shit muishteltii kaikellaisht ja mää shiin innoshtushi ottama ku tul shitä Marjushka ikävä, vaik siit o jo nii kaua ku se menehty, Laatikaine selvit. - Shit mun piti shiit lähte johonki ettem mää olish ruvennu siin parkuma. Mää oli jo lährösh ku she portshari otti mult autoavaime poish. Anto shentäsh ottaa tän kasshi shiält autosht pois. She shoit shit takshi ja mää tuli tän ku ei huvittanu mennä ykshinäs kämpilkä.
- Ei siit tuskast koskaa varmaa pääs. Eiks teirä pitäny oikke naimissiinki men, Mutikaine kysys.
- Joo, munsht piti tulla kunno perheeishä. Tiäshiksh et she orotti shillo mul kershaa? Laatikaine kysäs itku kurkus ja avas vapisevi käsi pullos tempaste siit pitkä ryypy.
- Voi helvetti. Sitä mää e tiännykkä. Et muute koskaa tommosest ol maininnu, Mutikaine totes totisena.
- Nii she kummishki ol, Laatikaine selit katkonaisest painae pääs polvie välii ja peitti käsil pääs. Köyrys olevat hartiat alko nytkährellä ja vaimea nyyhkytys alko kuulus siält käsie peitost. Käpertye ku laps kohrus Laatikaine kellaht kyljelles nyyhkyttäe yhä rajummi.
Mittää sanomat Mutikaine haki toise peito. Levit sen Laatikaise pääl ja pyyhkäisi muutama kerra lohruttavast Laatikaise nytkähtelevii hartoi.
Mutikaine sytyt tupaki ja otti hänki tukeva ryypy Laatikaise pullost istue Laatikaise viäree ja vaipus ajatuksiis.
- Nii me kaik täält joskus lähretä, kuki ajallas ja tavallas, hän mutisi kääntäe surulliset silmäs Laatikaisee, joka ol varmaa sammunu ku ei enää itkeny.